torstai 18. toukokuuta 2017

Yötä tallilla

Nyt on pakko sanoa, että olen itsestäni melkein ylepä, koska olin viime viikolla neljänä päivänä tallilla! Tämä on tapahtunut viimeksi ehkä kaksi vuotta sitten kun tallilla käyminen oli jokapäiväistä ja muutenkin paljon aktiivisempaa. Tietenkin intoni on hiljalleen alkanut palata ja pian laiduntamaan tuleva suokki ruuna toivottavasti saa minut innostumaan samalla tavalla kuin Alli aikanaan.

Tosiaan jos palaisi siihen oikeaan aiheesen eli viime viikonloppuun. Lauantaina menin tallille kaverini ja hänen kaverinsa kanssa yöksi, onneksi tunsimme etukäteen, joten viikonloppu pysyi rentona tunnelmaltaan. Lauantai oli aikalailla pelkkää ratsastamista ja hevosten parissa touhuamista.

Lauantain aloittelin tietysti Donskin kanssa pellolla, jossa myös Hulina ja Fraula olivat ratsastajat selässä. Ajattelin, että yritän erilaisilla keinolla omalla ratsastusellani vaikuttaa Donskiin ja nimenomaan sen tahtiin. Siinä tosin kävikin niin, että Donski oli alusta asti aivan ihanan rauhallinen (normaaliin nähden) ja ravissa sain istua ensi kertaa harjoitusraviin ilman hirveää häslinkiä joka suuntaan. Tein ainoastaan ympyröitä isontaen ja pienentäen niitä. Mahdollisimman helppoja kuvioita, ettei Donskilta vaadi heti liikaa ja se saa asennetta, että kentällä ja pellolla meno olisi jotenkin inhottavaa.

(Melkein kaikki postauksen kuvat ©Hugo)








Donskin jälkeen käväisin Hulinan selässä sen verran, että laitoin ponin liikkeelle sen laiskotellessa toisen ratsastajan kanssa. Menin Hulinalla vain lyhyen hetken ja palasin sen jälkeen Donskin selkään ja palattiin tallille.


Nyt pistää ja pahasti jalka silmään.



Hulina on aloittanut uuden touhun
Viimeisenä varustin Tianan ja otettiin Fraula ratsastajansa kanssa mukaan ja käytiin lyhyt pyörähdys maastossa. Tiana meni kivasti tuon lyhyen maaston, tietenkin viime metreillä otti oman laukka pyrähdyksensä ravista. Tuli ainakin todettua, että pehmeä ja kiva laukka sillä on. Lopuksi talutin Tianaa kentällä kaveri selässä.

Sunnuntaina näytin Donskilla eräälle tallilaiselle vähän pidemmän maaston(n.12km). Oli kyllä ehdottomasti paras maastoilu aikoihin! Donski kuunteli hyvin ja Fraulakin meni kivasti ja ylipäätään koko maasto sujui rennoissa merkeissä. Myös tänään viikon ainoa ratsastus kerta sujui maastoillessa.

Ensin ratsastin Hulinan kanssa isojen mukana lyhyen maastolenkin piston päähän ja takaisin (muutama kilometri). Sitten otinkin valmiiksi varustetun Tianan alleni ja lähdin sen kanssa isojen mukaan vielä lyhyemmälle maasto kävelylle(muutama sata metriä), joka Hulinan tarhasta karkauksen takia sujui minun ja Tianan osalta pitkälti Hulinan ja ruohotuppojen perässä juoksemiseen. Se siitä kävelystä siis. Loppujen lopuksi selvittiin takaisin tallille puolen tunnin maastoilun(=syömisen, Hulinan kiusaamisen ja seisomisen) jälkeen.

sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Tianan ensimmäinen maasto

Alkuviikon ratsasteluissa ei ollut oikeastaan mitään normaalista poikkeavaa, joten siirrytään suoraan torstaihin. Pääsin koulusta jo 11 aikaan ja kävin pikaisesti ostamassa Donskille väliaikaiset putsit etusiin. Takasiin se vielä todennäköisesti tarvitsee suojat ja mahdollisesti putsit, jos kengät vielä pidetään.

Olin tallilla kolmen aikaa kahden muun tallilaisen kanssa. Haettiin kaikki hevoset laitumelta pois ja pistettiin Tiana talliin. Meillä hevoset ovat siis jo laiduntamassa, mutta kuivaa on jatkuvasti tarjolla. Harjattiin hevoset, noustiin selkään ja lähdettiin pellolle. Aloittelin Hulinan kanssa ja tehtiin perus ympyröitä ja kahdeksikkoja. Puolen tunnin kuluttua vaihdettiin hevosia ja nousin Donskin selkään.

Donskin yritys, ettei tarvitsisi suojia?


Donskin kanssa mentiin vain isolla ympyrällä kaikissa askellajeissa. Laukassa Donski innostui turhan paljon ja takapää lensi. Ei mennyt onneksi kauaa kun Donski rauhottui ja saatiin ehkä jopa ensimmäistä kertaa kunnon laukkaa.

Donskin jälkeen vuorossa oli Tiana. Oli aika lähteä ensimmäiselle maastolle varusteet sekä ratsastaja selässä. Koska menin selkään vuorauduin turvaliiviin, joka oli aivan tönkkö ja loppujen lopuksi häiritsi enemmän kuin hyödytti. Nousin tarhassa selkään ja lähdettiin Fraulan perässä hipsuttelemaan.

Kauas kotoa ei menty vaan jäätiin jo aikaisemmissa postauksissa mainittuun maasto rinkiin pyörimään. Otettiin myös ensimmäisiä pidempiä raveja ratsastaja selässä ja hipsuttaja Tianastakin paljastui hieman reippaampikin puoli. Yhteensä pyörittiin noin 20 minuuttia ja vaikka pientä keskustelua suunnasta olikin oli se loistava suoritus juuri kolme vuotiaaksi kääntyneeltä vauvvalta!





sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Istuva reissaaja ilman hikeä ja vaivannäköä?

Vapun juhlinta tallilla sujui hieman ristiriitaisissa tunnelmissa hyvän tunnelman ja kamalan sään välillä. Ensimmäinen tunti meni porukalla hevosten harjaamisella ja letityksellä ihan kamalassa tuulessa. Heti kun jotain oli saanut tehtyä tuli puuska, jota hevonen säikähti tai kaikki tarvittava lensi pois paikaltaan. Letitys siis oli hieman ongelmallista ja lopputulos oli kaukana prinsessa poni ajatuksesta.



Asiasta toiseen kuten kuvasta näkyy Donski on vielä huonossa lihaksessa ja muutenkin melko rimpula. Asiaa hoidetaan/korjataan koko ajan. Vapaasta heinästä Donski ei ole ainakaan toistaiseksi saanut massaa, joten toiveena on, että laitumella sitä kertyisi. Saa nyt nähdä kuinka käy ja mitä lisiä tulee tarvitsemaan.

Letittelyn sun muun jälkeen oli vuorossa hevosen kanssa tehtävärata ja muuta pientä. Hevoset sai jäädä kyseisenä lauantaina melko vähälle liikutukselle sateen, rännän ja rakeiden piiskatessa ikävästi tuulessa. Siirryttiin siis sisälle ja jatkettiin sisällä erilaisilla peleillä ja muuten vain hauskanpidolla.


Seuraavalla kerralla tallilla ollessa tulikin ratsastettua pitkästä aikaa kaikki kolme tammaa. Ensimmäisenä ratsastin Hulinan, joka kuvasta nähdenkin voi melko pyöreästi. Menin kentällä ja syynä siihen oli, että halusin haastaa itseni taas kunnolla. No tunti vierähti yllättävän nopeasti pelkällä käynti ja ravi työskentelyllä, mutta pakko sanoa, että olin ja olen edelleen hyvin ylpeä Hulinasta! 

Hulinalle kentällä liikkuminen on jollain tasolla vastenmielistä. En tiedä onko syynä se, että kenttä on tarhan sisäpuolella, ratsastuskoulu ajat vai jokin ihan muu. Lähiaikana Hulina on yllättäen alkanut liikkumaan kentällä käynnissä ja ravissa hyvin, mutta laukka on edelleen keinuheppa laukkaa, jos luvassa ei ole esteitä. Tavoitteenani on saada poni nyt alkuun kulkemaan käynti ja ravi moitteetta kentällä ja sitten aloittaa hyvältä pohjalta laukan työstäminen.

Tosiaan Hulinan kanssa siis mentiin melko paljon temmon muutoksia, siirtymisiä, ympyröitä ja muuta joka aktivoi juuri Hulinaa liikkumaan ponin ollessa alkuun melko laiska. Nopeasti Hulina kulki reippaasti pyynnöstä eteen ja alkoi muutenkin toimimaan kivasti. Valitettavasti ratsastuskuvia en saanut yhdenkään hevosen kanssa.


Seuraavana vuorossa oli Fraula. Yllätyin itse valinnastani, koska myös Donski oli liikuttamatta. Ehkä se etten ole käynyt Fraulan selässä oikeasti pitkään aikaan oli osasyy valintaan. Ja se miksi en Fraulan selässä ole ollut on mysteeri minulle. En vain jostain syystä ole sinne noussut ja käyttänyt muita ratsastajia tekosyynä itselleni. Tietysti Fraula liikkuu enemmän kuin muut, mutta se ei estä millään tavalla minun ratsastustani. Näin jälkeenpäin pidän itseäni tyhmänä, koska Fraula on oikeasti ihan huippu tamma.

Fraulan kanssa tosiaan mentiin kentällä ilman satulaa. Satula olisi ehkä kannattava ajatus pitkän tauon jälkeen tamman selästä, mutta aikanaan mennessäni paljon Fraulalla menin pääasiassa ilman satulaa, joten ehkä alitajunta puuttui peliin jollain tasolla ja päädyin vanhaan tuttuun ratkaisuun. No tarkoitus oli kuitenkin vain höntsäillä kentällä, joten ei sillä niin väliä. 

Mentiin isoja teitä, keskiympyröitä, temmon vaihtoja ja muita helppoja kuvioita, joihin molemmat olimme kykeneväisiä. Fraula tosin kykenisi paljon enempään, jos siltä vain pyytäisi ja osaisi pyytää oikein. Monet helpot asiat on Fraulan kanssa ei niin helppoja, mutta kuka nyt haluisi päästää selässä istuvan reissaajan ilman hikeä ja kovaa vaivannäköä? Ei ainakaan Fraula. Tämä ratsastus kuitenkin sujui moitteetta ja into Fraulan kanssa touhuamiseen taas syttyi.


Viimeisenä vuorossa oli Donski, joka vapaapäivän jäljiltä oli turhan energinen. Alkuun pellolla kaikki sujui hyvin käynnissä ja ravissa tehden kahdeksikkoja ja muita kuvioita. Ensimmäinen laukan nosto meni täysin omasta syystäni pilalle ja loput laukat nousikin hyvin, mutta laukka oli hyvin heikosti hallinnassa tamman vedellessä tuhatta ja sataa. Omalla ratsastuksellani olisin voinut asiaa alkaa korjaamaan enemmän kuin korjasin, mutta yksi kohtalainen lyhyt laukka saatiin ja siihen se jäi odottamaan ensi kertaan.

Ravissa tein vielä lopuksi ympyröitä ja kahdeksikkoja ja tamma malttoi lopuksi jopa hetken keskittyä. Käveltiin takaisin kotiin ja matkalla muut hevoset nähdessään laitumella oli Donskille hyvin hyvin suuri järkytys. Ensin tuntui sydämen tykytys, hevonen pysähdyksessä täysin jäykkänä valmiina joko juoksemaan täyttä vauhtia karkuun tai jäämään paikalleen kivettymään. Donski valitsi kuitenkin hyvin kootun ravin, jollaista siltä ei ole nähty aiemmin. Eihän siinä voinut kuin nauraa ja tarkastella, ettei olla harkitsemassa sinkoamista tai muuta mukavaa pääni menoksi.


Viime metreillä vielä tallin omistaja tuli koirien kanssa lenkiltä takaisin päin ja Donski heidät huomasi sivutieltä melko kaukaa meistä ja sai uuden paskahalvauksen. Ei laisinkaan Donski otti muutamat reippaammat sivu askeleet ja askeleet eteenpäin askellajissa, josta en suoraan sanoen voi olla varma. Ehkä ravia tai jotain sen ja kaikkien muiden askellajien sekoitusta,